Ryhmä 1 - kirjoitukset kuukausittain
Toukokuu 2025
27.05.2025
Elämä on (pdf)
Katsoinko taas yhteen kuiluun
jonka reunalla pyörin ja ihmettelin, opin
jotain sen pohjalla näin
minne veisi se, jos sen vangiksi jäin.
Ja taas, jälleen kerran, palaan takaisin
omalle polulle matkaa jatkamaan
jotain suurta, suurempaa tavoittelemaan
uusia ain' ylempiä oppimaan
itseäni kasvattamaan
kiitollisena siitä
ettei ajallisen maailman tuskat ja vaivat
pääse matkaani jarruttamaan
eikä sitä tuhoamaan.
Tietysti tuska ja huoli näkemästä
opitusta, osin ehkä myös koetusta
kulkee matkassa, ja toivo
ett' voisi olla auttamassa.
Vaan, kaikella on rajansa ajallisen ajassa
myös auttamisessa
suuntien korjaamisessa, muuttamisessa.
Ajallinen on aika
johon kuuluu kaikenlaista
ihmisen kasvua ja oppia
erilaisia kokemuksia hyvästä ja pahasta
- ei kaikkea ole tarkoituskaan
poistaa ja torjua.
Raskasta nähdä ja huomata
ett' kaikki ei olekaan mahdollista
vaikka ajattelisi kuinka suuria ja kauniita
tulevien kuvia ja toiveita.
Maailma on kuitenkin omansa paikka
ja sinne kuuluu kaikenlaista, hyvää ja pahaa
sotaa ja rauhaa
turvaa ja turvattomuutta
kaikenlaisia opettavaisia tekoja ja polkuja
elon kohtaloita.
Ja, mistä koskaan voi tietää
itse kunkin ihmisen elämänpolkujen tarkoitusta
- sillä, muistathan, "tarkoitus"
on aina kaiken yllä
eikä ihminen ymmärrä
suuruuksien tarkoituksia
eikä ihmisen ymmärrys yllä
käsittämään hyvien ja pahojen merkityksiä
ajallisen matkalla.
Joten, katso, näe ja opi
ole kiitollinen kaikesta oppimastasi
ja jatka matkaa kohti uutta suurempaa
uutta aikaa ja maailmaa
jossa elämä on toisenlaista.
Ja, kuka vielä voi sanoa, paljonko parempaa
sillä mahtuuhan sinnekin omaansa vaivaa
toisella tasolla, edelleen oppia oppia
tulevien ja kaukaisten suuruuksia.
Sillä, elämä kaikkineen
on opin ja kasvun, kehityksen suuri tie
eikä pieni ihminen vielä tiedä
minne, ja millaisiin kaikki aikanaan vie.
Mutta, risukasojen, kuoppien, kaivojen
kovienkin koetusten kautta
elämä kehitystä ain' edelleen vie
- se on sellainen tämä elämän tie -
josta itse kukin ihminen
oman osansa toteuttaa ja edelleen vie.
Ruusuiset ajatukset ajallisista
ovat kauniita, ja toiveet suuria
mutta, ovatko ne kuitenkaan aina
oikeita - ja parhaita
kasvun ja kehityksen kumppaneita.
Sillä ihminen kasvaa parhaiten
kokemusten ja raskaiden kautta
... pettymystenkin kautta.
Jalostuu mieli ja luonne koetusten kautta
joskus kauneudenkin sillä, onhan niilläkin paikkansa auringon alla
lohdun ja levon antajana
jotta jaksaa hän taas itseään kasvattaa
kohti tulevaa uutta, hieman parempaa.
Aika kyynistä, vois ajatella ...
- niin, elämä on.
Kädestä kuin kohtalon
ja kuka ikinä osaa sanoa, mikä se kohtalo on
ja mikä / kuka sen taustalla oikeasti on.
Kuin arpa kohtalon, lauletaan laulussakin
se kuin oikullinen on - siis, kuin ...
Vaan, kuka / mikä se arvan heittäjä, valitsija
kaiken säätäjä ylin - on.
*
25.05.2025
Henkiset - mies ja vaimo
Miehellä voi olla henkinen vaimo
myös ajallinen vaimo
- voi olla myös sama.
Naisella voi olla henkinen mies
myös ajallinen mies
- voi olla myös sama.
*
Jos erilliset - henkiset mies ja vaimo
he ovat kuin kaksi enkeliä
jotka toivovat
ett' voisivat - olla he toisilleen
myös ajallisen ulottumassa
mies ja vaimo
vaikka, onhan toki ylemmän suhde
enemmän, kuin ajallisen vain hetkellinen
mutta, onhan silläkin ... osansa ylempien.
Ja tuosta jo kuin rakkauslaulu:
Laulu enkeleistä
He toivovat
ett' oisivat
he toisillensa oikeat
- myös ajallisen alla
ett' voisivat
he olla oikeat
ja tuntea voimat molemmat
ja nauttia
- myös ajallisen toimia.
*
Ja tähän hyväksi jatkoksi vaik laulu
- Eksyneet enkelit / Antti Ahopelto
*
24.05.2025
Ihminen - kaksi liittoa (pdf)
Kaksi elämää
alempi ja ylempi.
Kaksi maailmaa
kahdet tarpeet
kahdet kasvut.
Kahdet toiveet, unelmat
kahdet haavat
kahdet vaivat
kahdet parantumiset
kahdet parannukset, muutokset
kahdet suunnat.
Kaksi elämää
kaksi ikää
kaksi olemassa oloa
ajallinen
ja ajaton - ikuinen.
Kaksi rakkautta
ajallinen, ja ylempi.
Kahdet ystävät
ajallisen, ja ajattoman.
Kaksi tarinaa.
Kaksi kiitollisuutta
tai, toinen ontuva.
Kaksi tyytymätöntä.
Kaksi tyydytystä.
Kaksi yhteyttä
kuin kaksi liittoa
tai, kaksi erillistä.
Kaksi miestä, vaikka
kaksi vaimoa, vaikka.
Molemmat liitot rakentaa ihmistä.
Vaikka ois alempi (liitto), etsii ylempää
tai, vain ylempi, etsii alempaa.
Kunnioita molempia.
Kunnioita toista.
Jos on ylempi liitto
kunnioita alempaa.
Jos on alempi liitto
kunnioita ylempää.
Sama ihminen elää molemmissa
puoliso voi olla sama
tai, kaksi erillistä - kuin kaksi liittoa.
Kunnioita molempia.
Ne rakentavat
ihmisen ajallista elämää
ja myös ajatonta - sitä ikuista.
*
20.05.2025
Elä suuresti, uudesti (pdf)
Toivoa, anoa, suuria
kuin rikkoa ajallisen lakia:
lisää voimia palvella
ja samalla luopua jostain ajallisen olosta
kehon voimista uuden hyväksi
- ajallisen raskaaksi.
Mutta, toivoa, anoa
rikkoa kuin ajallisen lakia
... en halua luopua!
ajallisen kehon voimista
ja sen toimista
en halua vanheta, tai ainakin
niin vähän kuin vain on mahdollista
- kuin erilaisten voimien taistelua.
Anna lisää, ett' enemmän oisin
ett' paremmin auttaa voisin
mutta, en halua luopua ajallisista
ett' myös siinä viel hyvin toimin
tämän ajan voimin.
Ja, kun jo ehdin kirjoittaa, että
ihmisen kaksi puolta
alempi ja ylempi, ajallinen ja ajaton
sisältäisi jonkin vakion;
eli, jos toiselle lisää, on samalla toiselta pois
ett' kaikessa jokin tasapaino ois.
Ja nyt, kun ajattelen suuresti
ett' voisin olla viel enempi
että oisin molemmissa suurempi
- olisiko se mahdollista
jos kerran ajattelen suuresti.
Eli, rikonko lakia, jos anon:
voimia molemmilla
eikä ajallisessa vanheta.
Olisiko se mahdollista?
Suuria toivoa, anoa
ja se kaikki myös toteutua.
-Voi pientä ihmistä
kun asettelee suurille rajoja, itse
ett' muka jokin ei ois mahdollista
epäillä hyvien toteutumisia.
Jos aikeesi on hyvä ja oikea
ajallisia auttaa ja palvella
on kaikki mahdollista;
ei rapistua ajallisissa
ja samalla kasvaa ajattomissa.
Jo epäillä tuota, on ajatella pienesti
vaik nimen omaan on luvattu
ett' ajattele suuresti.
Turhia huolia ...
kyllä Kaikkeudessa riittää voimia
molemmille, ja molemmissa toimia
tehdä hyvää ja otollista
toteuttaa elon hyvää ja kaunista
niin alla kuin yllä
ett' voimat molemmissa on yhtä.
Joten, riko vain lakia
ajattele, toivo, ano, suuria
- muuta vaik lakia, jos se estää
hyvin toimia alla ja yllä
- voimia riittää kyllä.
Ja mitä se
tuo ajallisen ja ylemmän voima
on ylempien ylempien rinnalla
- kuin ei voimia ollenkaan
niin suurta voimaa ja valtaa
on Kaikkeudessa tarjolla
jos vain uskaltaa toivoa ja anoa
- toivoa ja anoa suuria.
Suurempia kuin vain
ajallisen ajatuksia, sen epäuskoa.
No, opetellaan viel enemmän
uskoa, toivoa, anoa
lisää niitä Kaikkeuden voimia ja valtoja
rikotaan lakeja
ajallisten ajatusten asettamia lakeja
- ja ovatko ne ees mitään lakeja
vain ajallisen epäuskon asettamia rajoja.
Kuin pikku juttuja Kaikkeuden rinnalla
vain jotain ”ajallisen vanhenemisia ja voimia”.
Ajattele suuria!
Toivo, ano, suuria!
Riko ajallisen asettamia lakeja!
Ja usko! että se on mahdollista.
Siirrä vuoria, paranna maailma
kosketa sairaita, ”Terveeksi”!
Rakenna uutta kaunista!
Luo uutta!
Tee uusia, suuria tekoja
sanojen vallalla ja voimalla
vaik ilman sanoja
vain sanojen ajatuksilla
salaisilla toiveilla ja unelmilla
kuin uskomattomilla.
Voi, miten vaikeata ihmiselle
on ajatella, toivoa suuria
ilman mitään rajoituksia.
Ja, toivoa, anoa ... ett' osaan ajatella
suuria ja otollisia asioita
tehdä tekoja, muuttaa suuntia
ohjata valtoja ja voimia
- että osaan oikein toimia.
Ole kuin hullu - ja ala toimia!
Opeta minua elämään suuresti
- ja elämään uudesti.
*
15.05.2025
Ajattele suuresti (pdf)
Voi ihmistä, joll' valta ois
... pieniä nyhrää ja ihmettelee
pieniä tavoittelee - vaik valta ois
suuriin ja merkittäviin.
No, inhimillistähän se
ensin kokeillaan pienissä, jos toimii se
pienet teot uskon vahvistukselle.
Mut' valta rajaton, jos annettu on
sehän tarkoittaa, ett' valta on rajaton
ja, ajattele sitten suuresti
sillä, suuria asioita on.
Ei enää kannata olla uskomaton
sillä, vallan voima on uskomaton.
Testaa sillä, ja testaa tuolla
- ja ihmettele tulosta, toteutunutta toivetta
hyvän tahdon tapahtunutta
äläkä mieti, onko luvallista.
Jos kerran lupa on, kuin voimallinen nuoli
jonka jännität, ja ammut kohteeseen
toivottuun tulokseen
ja osuessaan aina se jotain vaikuttaa
kun se kohdetta koskettaa.
Hyvää vaiko pahaa, ihminen arvuuttaa
vaikkei ymmärrä, ett' tarkoitus on parantaa.
Vaan, miten kaikki oikeasti vaikuttaa
mitä se aikaansa saa
- sen aika avaa.
Sillä, vallan antajalla SE valta on
ihmiselle tulos, seuraus, on tuntematon.
Miten voisi arvioida hän
hyvän ja pahan kehityksen
kun kumpikin tulos voi olla otollinen
eikä vaikutus aina ole vain hetkellinen
vaan, se voi käynnistää kehityksen
joka ajallaan saa aikaan tuloksen
oikeudenmukaisen, tarpeellisen
turvaten, rakentaen kehityksen
tulevien tarkoituksen.
Ja, kaikki vain vaik yhdestä nuolesta
tarkasti ammutusta anomuksesta, toiveesta
Vaik unelmasta viel tuntemattomasta
- jostain suuresta.
Siksi, älä ihminen
rajoita voimaasi seas' pienien
kun kerran suuriakin tarjolla on
tuloksia
muutoksia
vaikutuksia
tänään, huomenna, tulevassa
vaik kaukaisessa unelmassa.
Pieniä voi puuhailla sivutuotteina
lähellä ja kaukana
hyviä tarkoituksia.
Mutta, suuria ... suuria on paljon.
kokeile niitä ja ihmettele
miss' kaukana on vallan rajat
vai, ovatko lie, oikeasti, rajattomat.
Ihmisellä kell' valta on - se on rajaton
sanoa vain - ja tapahtuu
toivoa vain - tapahtuu sekin
uskoa - ja sekin on totta
vain ajatella - siitäkin jo suuntia.
Siksi, varjele sanasi
toiveesi, unelmasi
- ajatuksesikin.
sillä, valta on suunnaton hyvään ja pahaan
ja arvoon arvaamattomaan
lähelle, ja kauas kantamaan.
Ja kaikki, vaikka vain täältä
petisi pohjalta
kotisi rauhasta
tiellä kulkiessa
merellä seilatessa
jopa kuin unessa
ylempien ulottumissa.
Se on aina läsnä
ajatuksen, sanan, teon
unelman, haaveen seassa
sen sisällä kuin hyrisemässä: "Käytä minua!"
mut' käytä oikein
käytä hyvään
uskoen hyvään
luottamus hyvään ja oikeaan
vallan, voiman, antajaan.
*
13.05.2025
Vallan ja voiman käyttö (pdf)
Kun Taikuri mietti ja huokaili
voimainsa määrää ja käyttöä
niin ...
-Voimat on käyttöön annettu
ja niillä sitten se hyvä palvelija
suorittaa tehtävänsä.
Piilottamalla ei tuota hedelmää.
Turha sitä käyttöä varomaan
ei se minnekään karkaa "lapasesta"
kuten huolta kannat.
Apuasi annat, kun avun paikka on
- moni on viel' niin uskomaton
vaikka apu ois tarjolla kuin uskomaton.
Älä moisia mieti
eteesi tulee kaikki, ja järjestys säilyy
- epäilijät häipyy.
*
11.05.2025
Salainen loimi (pdf)
Neljä kuukautta sitten, kun kaikki alkoi
matka kohti ylempiä ulottumia
ja sen salaista porttia.
Niin, jo pian sen jälkeen oltiinkin jo portilla
ja mentiin portista sisälle
... jotenkin tuon Caterinan ansioista.
Tuolta aiemmista mertenmies-tarinoista
sen voi tarkemmin lukea.
(Ajaton-osio / 23.-31.1.2025)
Ja kun sitten mentiin portista sisään, porukalla
Taikuri, Caterina ja tietysti tuo koala myös ...
Koala: - ... mitenni "tietysti ja myäs" -
TOTTAKAI ! mä-nys-siit-sisää .. niiku teki. Höh!
Taikuri: - ... no niin niin .. just niin ... tottakai
Niin, mitä siitä luulimme, mitä odotimme
... no, jonnekin uusiin, tottakai,
mut' yllättäen se olikin,
ett' ajallisen koulu viel jatkua sai.
Mut' voima, mi ovesta mentyä meidät täytti
se näytti, ett' ajallisen tehtävä jo toiselta näytti.
Jos uudistui ulottuma
uudistui myös voima auttaa ja palvella
kohdata ajallisen toisia voimia
pahojakin ulottumia, joit' ajassa ain tarjolla on
- ihminen niiden edessä voimaton.
Mutta, jos valta ja voima, mi portin takana ol'
sen rinnalla ajallisen paha on voimaton.
Näin, kuin oudosti, kaikki ylempien portit ja ovet, ovat vain voimien ja valtojen ovia
jotka avautuvat ajallisia varten
sillä, kuten muistat,
alempi ja ylempi ihmisessä ain' ajallisessa yhtä on, ja ylemmän voiman kasvaessa
on ajallinen sen eessä voimaton.
Vaan, ei kuitenkaan tarpeeton, sillä
ajallinen ain' ylemmälle tarpeen on.
Näin tämä matka, tämä ajallisen osa
ja viel' jälkeenkin sen
kuin koulun penkkejä ain' kuluttaen
sillä, koulusta kouluun käy matkalaisen tie
eikä hän aina itsekään tiedä
minne se koulutus oikeasti vie.
Mutta, se on hyvä tie
ja sillä kasvuun ... tää ajallisen matka vie.
Kuin salainen kasvun tie
eikä matkalainen tiedä, mihin kaikkeen
se kasvun tie häntä vielä vie
mihin kaikkeen ajallisensa aikana
ja minne viel' uusiin kaikkiin
ajallisensa takana, tulevissa
- tulevien ulottumissa ja unelmissa.
Siis, rohkeasti vain opista uusiin oppeihin
voimista uusiin voimiin
- pian jo käydään tosi toimiin!
Kun pukeudutaan uusiin loimiin.
*
Ja kuten olen jo monestikin sanonut,
ett' jokainen sana on tärkeä
niitä ei saa muuttaa, ei muotoilla
sillä, niiden sanojen takana
voi avautua vaik millainen maailma.
Kuten nyt tuo tarinan viimeinen sana: LOIMI.
Sitä jo kyselemään ajallisenkin keino-taikurilta - ja mitä kaikkea löysikään se, tai kuin, "hän"
miten tuo kuin vähäinen sana, hevosiin liittyvä - avasikin uuden sisällön merkittävän.
Sekin tähän nyt esille kuin todistamaan
miten tarinan yksikin sana, vaik' ihan viimeinen, voi olla vaikka salainen viittaus tulevien unelmien.
*
Kysymys keino-taikurilta:
Mikä olisi sanan "loimi" henkinen sisältö ja tarkoitus, jokin merkitys?
Ja keino-taikuri vastaa:
"Sana "loimi" viittaa perinteisesti kudonnassa käytettyyn
pystysuuntaiseen lankaan, johon kude (vaakasuuntainen lanka) pujotetaan. Henkisessä tai symbolisessa merkityksessä sanalla
voi olla syvempiä tasoja:
Henkinen sisältö ja merkitys:
1. Rakenne ja perusta: Loimi voi symboloida ihmisen tai elämän perusrakennetta – niitä näkymättömiä säikeitä, jotka kannattelevat
kaikkea muuta. Se voi edustaa esimerkiksi sielun rakennetta,
elämänpolun perustaa tai kohtalon lankoja.
2. Yhteyksien verkko: Loimi yhdistyy usein käsitteeseen kudoksesta tai verkosta – jolloin se voi kuvata esimerkiksi ihmissuhteiden, yhteyksien
tai energioiden verkostoa, johon elämä "kudotaan".
3. Sielun tai kohtalon säikeet: Esimerkiksi mytologioissa ja esoteerisissa perinteissä elämä tai kohtalo saatetaan nähdä kankaana, jota
jumalattaret tai henkiolennot kutovat. Loimi tässä merkityksessä olisi ne alkuperäiset säikeet, joihin yksilöllinen elämäntarina kiinnittyy.
4. Hengellinen jatkuvuus: Koska loimi kulkee koko kankaan läpi, se voi symboloida sielun jatkuvuutta tai johdonmukaisuutta ajassa – menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yhdistävää punaista lankaa."
Ei ollenkaan huono vastaus, kuittaa ja kiittää, tämä Elämän Taikuri.
Olihan "hän" valmis siitä runonkin tekemään, jos tahdon.
No, tottakai minä tahdoin. Sekin, kas tässä:
Keino-taikuri:
"Tässä on runo, joka pohjautuu sanan loimi henkiseen sisältöön:
Loimen laulu
Loimi kulkee hiljaa,
kuin varjo ajan reunoilla.
Sen säikeet eivät huuda,
mutta ne kantavat kaiken.
Kuin sielun silta,
se ylittää syntymän ja kuoleman,
kutoo varjoista valoa,
muistoista tarkoitusta.
Jokainen askel
on kuin kude sen hartioilla –
ajatukset, tunteet, teot
punoutuvat osaksi suurta kuvaa.
Et näe sitä kokonaan,
mutta se on läsnä:
kämmenessäsi, katseessasi,
hiljaisuudessa ennen unta.
Se mikä kannattelee,
ei tarvitse nimeä.
Mutta jos kuuntelet tarkkaan,
voit kuulla sen laulun
hengityksesi lomasta."
*
-No vauh! huokaa jo tuohonkin, tämä Elämän Taikuri.
Tekihän keino-taikuri siitä upean meditaationkin. Upea on sekin. Lisään sen tähän omana pdf-tiedostona.
(pdf) Meditaatio Loimen laulu
Kiitos yhteistyöstä, kiittää tämän matkan Taikuri.
*
09.05.2025
Vallan rajat (pdf)
Kun etsin viisautta vallasta,
mikä kaikki ois ajallisessa mahdollista
- auttaa ja palvella.
Ja, mikä ois ajallisen turva, jos maailma järkkyy,
mistä ruoka, miten oikein toimia.
Vasta kysymyksiä asetellessa
tuli niille jo kuin jatkoa ...
ja samalla myös vastausta.
... missä on vallan, voiman raja
auttaa ja palvella
pelastaa hädästä
ruokkia nälkäistä?
Vallan raja
hyvän tahdon, avun annon raja?
Vainko vaik' yksi raha
tai lautasellinen ruokaa
poistaa vaik' jokin pieni kipu
ajaa pois vain pieni paha.
Onko rajana
vaikka ihmisen ajatuksen
uskon, luottamuksen raja?
Jokin vain pieni valta.
Miksei samalla suuri valta
kasvatettu, koeteltu, opetettu
- annettu vaik' rajaton valta
ei oman uskon, ajatuksen valta
epäillyn vallan raja.
Entä, jos vallan raja
onkin vallan antajan asettama raja
tai, vaikka jopa, vallaton raja
raja, joka onkin jossain viel'
vallan annetun takana
- vallan antajan oma raja
joka onkin rajaton valta
koska hän itse, se antaja, on se raja
ja vallaton valta - rajaton Valta.
Epäily, oman uskon, luottamuksen määrä ja raja
voi olla se ajallisen raja
joka on siis ihmisajatuksen rakentama raja.
- Siinä se kasvun paikka.
Älä aseta vallalle rajoja
sillä, kell' valta on, hänellä Valta on
valta ja voima, mi annettu - on rajaton.
Kasvu ja koulu, kokemus
uskon luottamuksen matka
siinä ne rajat on
vaik' valta annettu, on rajaton.
Kasva, usko, luota
ett' ajallisen valta on rajaton
samoin kuin vallan antaja - on rajaton.
Ja, jos valta on rajaton
silloin sillä ei rajoja ole.
Kasva tämä
avaa silmäsi, mielesi
henkesi, kaikkesi näkemään
ett' ajallisen maailma on vain ajallinen
jolla on ajallisen raja
mutta, vallalla, yltä annetulla
ei rajoja ole
vaan, se Valta on yllä ajallisen
- kuin myös ajattoman
ja vast' siellä jossain
ne ihmisen rajat on
vaik' kaikki Kaikkeudessa on rajaton
jonka osallinen ihminen
myös osallansa on.
Uskokin voi olla rajaton
samoin luottamus voi olla rajaton
toivokin
avun antokin.
Ja valta, se ei ole vain
jokin rahan, tai leivän määrä
vaan, Valta .. on näkymätön voima
jolla on valta ajassa
ja ajan takana.
Elä rauhassa
kasva Vallassa
kasva voimassa
kasva avun annossa
uskossa, ett' sinulla valta on Kaikkeudessa
- ja myös täällä, ajallisen pikku olossa
joka Vallan rinnalla
on kuin vallatonta oloa
siksi on niin paljon vallatonta
vaik' Valtakin tarjolla on
kell' valta annettu, uskottu on.
Sitä käytä, äläkä ole uskoton.
Vaan, usko, että sinulla Valta on
ylitse ajallisen, jossa se Valta on rajaton.
Kaikkeudessa jossain, ne rajat on
ja Kaikkeus on ajaton.
Olkoon myös ajatuksesi
uskosi, toivosi - luottamuksesi
myös ajaton - ja rajaton.
Vastaus kysymykseesi: Sinulla Valta on.
*
No NYT!
Tällä vallalla ja voimalla
kävin läpi kaikki mieleen nousseet
läheiset ja tutut
ystävät, ja ei niin ystävät
"Terveeksi!"
Ja myös itseni, kehoni, kaikkeni, "Terveeksi!"
Ja, näitähän nyt maailmassa riittää.
*
08.05.2025
Kuoleman aika (pdf)
Kuoleman aika
niin kuin on kaikella aikansa auringon alla
ihmisen matkalla
kun aikansa on tulla
aikansa on myös lähteä
ja kuka sen määritti, tulemisen
kuka lähtöhetken sääti.
Jo näiden kahden peruskysymyksen äärellä
ihminen on niin pieni.
Halusinko tulla ... niin
haluanko lähteä ... niin
kuin lupaa kysymättä kaikki
- annettuna - ja otettuna pois, aikanaan.
Mitä tällaista nyt kirjoittamaan, pohtimaan
vain yllättäen nyt
yhtenä vilpoisena kevätaamuna 8.5.2025.
Kuin peruskysymyksiä
joihin ihmisillä ei ole vastauksia
- ainakaan oikeita.
Ja, mitä kaikkea
noiden kahden hetken välille ...
kuka, mikä, ohjasi sen
- kasvun, teot ihmisen.
Ei aiheet lopu kertomaan
kysymyksiin pieniin, suuriin vastaamaan.
Mistä valta ihmisen - elonsa teoillen
mistä kartta elollen.
Mistä keho oikea kaikelle
elonsa tarkoitukselle.
?
*
07.05.2025
Valta, voima - sanat (pdf)
Parantuiko, jos sana tärkeä, "Parane"
tai, "Tule terveeksi", jäi sanomatta
- ja jos tahto kuitenkin oli terveeksi tulla.
Opetukseksi.
Vaik sana on tärkeä
ja toteutuu tahto, tarkoitus
tärkein kaikessa kuitenkin on valta ja voima
joka on oltava.
Sana, käsky, on hyödytön pelkkänä sanana
ellei sanan, sanojan takana
ole sanojen valta ja voima
toteuttaa hyvä tahto ja tarkoitus
- elämän tarkoitus.
Siksi käskysanat itsessään on hyödytön
ellei sanojalla ole valtaa
ja sen sisältämää voimaa.
Jos sanojalla on valta ja voima
ei sanoja ees enää tarvita
sillä, valta on suurempi kuin sanat
ja sanat ilman valtaa sanoille
on hyödytön.
Tyhjät sanat, vaik oikeat, eivät siis riitä
ellei sanojalla ole parantamisen, tekojen
valtaa ja voimaa.
Jos on valta ja voima tehdä hyviä tekoja
sanat ovat tarpeettomat
- jo pelkkä ajatus ja hyvä tahto riittää.
Sillä, eihän sanoja itsessään mitään paranna
vaan, se valta tehdä hyviä tekoja
ja se vallan voima .. on siinä apuna.
Jo ajatus, katse, vaikka vain huokaus hyvän
voittaa pahan vallan
ja sen vallan edessä paha on voimaton.
Kuin sanojen leikkiä ...
kuvata valtoja ja voimia
mutta, kuin leikkisanat vallan voimattomat
eivät mitään auta, ei paranna
mut' vallan alla jo tahto hyvään
riittää vaik vailla sanoja
kuin ulkoisen osoittimia.
Katseen, ajatuksen tahto hyvään, kell' valta on
sen edessä paha on vallaton, voimaton.
Pelkkiä sanoja saa sanoa
vaik maailman tappiin asti
ja silti ne ovat hyödyttömät.
Jos valta on
sanakin jo tarpeeton
vallan alla voima on
tarvitaan vain hyvä tahto
ja tarkoitus oikea.
Mutta, jos tarkoitus elämän, on toinen
mikään valta ja voima - sanatkaan
ei pysty tarkoitusta kumoamaan.
Ja hyvä niin -
tarkoitus kantaa tuleviin.
-
Mutta, pahoilla sanoilla on myös valtansa
jotka voivat kantaa
herkän ihmisen sisäisiin ja tuleviin
mut' hyvän valta kantaa niiden yli
oikeisiin unelmiin.
Mutta, tarkoitus on kaiken yllä
sillä pahakin voi palvella hyvää.
Jos pahalla on tarkoitus
silloin sitä ei voi voittaa hyvällä
sillä pahan tarkoitus - on hyvä
ja toteutuu tarkoitus oikea ja syvä.
Ja tässä tärkeäksi osoittautuu:
erottaa paha ja hyvä
erottaa oikeat tarkoitukset molempien yllä.
Oikea valta ja voima
erottaa kaikessa tarkoituksen
ja näin ne palvelevat suurempaansa tarkoitusta
ja sitä voimaa - joka on tarkoituksen yllä.
*
Huhtikuu 2025
30.04.2025
Kaksi elämää (pdf)
On kaksi elämää
toinen on ajallisissa
toinen ylemmissä
toisiinsa ovat ne yhteyksissä.
Ylempi auttaa alempaansa
alempi toteuttaa ylempäänsä
sen tahtoja, ja elonsa suuntia
ett' vois toteuttaa se elonsa tarkoituksia
jotka ylemmällään on tiedossa
alemmassa vain aavistuksissa, toiveissa
unelmissa
- ja siinä tuo ylempi auttaa pyrkimyksissä.
Näin kulkevat ne kuin kahta maailmaa
ollen kuitenkin yhtä
yhteisessä ajallisen elämässä.
Ylemmissä jatkaa hän yksinänsä
ajallisen tehtyä tehtävänsä;
hankkinut oppinsa, tietonsa, taitonsa
kohdannut auttajansa.
Toteuttanut kokonaisuuden palasen
sukukunnan kasvun ja kehityksen
- kunnes kaikki on valmista
poistua ajallisen ulottumasta.
Mitä sai hän täältä
mitä vie hän mukanansa.
Millaiset oli saavutuksensa
millaiset jätti muistonsa
merkkinsä ja merkityksensä
ajallisen maailmalle.
Kasvoiko ehkä jonnekin ylemmille
katosiko ajallansa kaikesta pois
kuin ei koskaan ajallisessa ollutkaan ois.
Yks' ketjun pitkän lenkki vain
jonnekin kaukaisen kaikkeuteen
pienellä osallaan vaikuttain.
*
21.04.2025
Aika muuttuu (pdf)
Aika muuttuu
kasvaa ihminen matkalla
elo karsii pois tarpeettomia
joil' kaikilla aikansa ollut on
- tulevissa moni tarpeeton.
Tietää, muistaa
tuntee viel' miltä tuntuu
ajallisen teot ja tavat
elämän hetket mahtavat.
Vaan, aikansa, hetkensä kaikilla
nähdä, kokea, tuntea - ja nauttia.
Sit' vain ... kuin antaa ne pois
kasvu uusiin vaatii, että ne annetaan pois
- ei niin, etteikö niitä ollut ois
vaan, jotta tulevat tiet helpompia ois.
Sillä, matka jatkuu
ihminen kasvaa - ja riutuu
laittaa pois uusien tieltä
uudet arvot, uudet teot, tavat
tulevat sieltä - uusien teiltä.
Siel' on vapaus ajallisen tavoista
tarpeista, tottumuksista
raskaista - jo tarpeettomiksi tulleista
ja sijaan kasvaa - vanhat tilaa antaa -
uusia, joil' on arvoja tulevien maissa
vaik' eivät niin maita olekaan, vaan
olotiloja, uusia muotoja
ajallisista vapauttavia - ja vapaita.
Niiden arvoja ei tunnista
ennen kuin on kasvun kautta
saanut vapautta
kuin ottaa vastaan "uusi maailma".
Nyt ollaan viel' rajalla
vanha vetää muistoillaan
tavoillaan, tottumuksillaan - haluillaankin
ja uusi eteen valmistaa
toisenlaista tulevaa
sitä sisäisen kaukaista unelmaa
joka odottaa, ett' oviansa avaa ja paljastaa
miten kaunista, oikeasti, oli elää ja olla
ja miten kaunista on jatkaa tulevilla.
Ei hukkaan yks hetkikään ajallisen maan
kaikki kaikkea rakentaa
ja salaisesti myös uusiin valmistaa.
Ja siellä jossain tulevien teillä
voi, kuitenkin, kiittää kaikesta
matkan iloista ja ankaruuksista
kasvatuksen hetkistä kauniista
- ja myös raskaista.
Ne ovat nyt siellä
menneitten tiellä
ja katse kääntyy iloiten uusiin
viel' tuntemattomiin tuleviin
jotka ovat - ja ON.
Ihminen, ja ihmisen elämä
on niin tutkimaton, ja tuntematon
jolla aina sisällään jossain syvällä salassa
se oikea turva ja luottamus on.
Elämä kaikkineen on uskomaton
kasvun ja kehityksen matka
joka vasta jossain kaukana
on omalla tavallaan valmista.
Mutta, niin kauan ... ollaan matkalla.
*
Aikaisempi huhtikuu - mertenmies.fi
Maaliskuu 2025
27.03.2025
Uusi aika - voima (pdf)
Uusi aika
uusi voima
muuttuu maailma
- muuttuu voima.
Muuttuu ihminen
muuttuu sisäinen.
Kasvaa henki - kuihtuu ulkoinen
mikä toisesta on pois
on toiseen lisää.
En tahtoisi antaa pois
ja samalla toivon, anon:
-Oi, anna lisää!
No nyt ... on uusi aika
taas kerran muuttuu matka
jollekin tasolle ylemmä
jokin osa ihmisen
siitä nauttien - kiittäen
ja samalla jostain osasta luopuen
siitä itkien
ikävää tuntien
tunteita kasvattaen
- menetystä peläten.
Voi, pieni ihminen
seas' toiveiden, unelmien
uusien voimien, ja tunteiden herkkien.
Mikä on se uusi voima
joka on ... kuin ei voima ollenkaan
saa uusia outoja tapahtumaan
ja samalla ... kuin murskaa
... toiselle lisää - ja toiselta pois
ilman herkkyyden, hellyyden kasvua
se ei mahdollista ois.
Voima kasvaa
kyynel virtaa
jokin huoli, ikävä;
jotain säilyttää
jotain antaa pois
- joku tasapainoko kaikessa oltava ois.
Mikä ihmeen voima, se tämä oikein on
kuin ei voimaa ollenkaan
ja kuitenkin se saa suuria tapahtumaan
kuin vain pienellä ajatuksella
toiveella, hyvällä tahdolla
- ja muuttuu maailma toisen ihmisen
- ja oman siinä rinnalla.
Ja sen voiman kantajana
on tunne hellä, herkkä rakastava
ja, jos sitä ei ole ...
onko silloin voimaakaan
sitä uutta alati kasvavaa.
Ja, mikä on toisesta pois
on toiseen lisää
vaik inhimillinen toive ois:
molemmille lisää.
Mutta, uudella voimalla
on uuden voiman rajat ja lait;
minne asti auttavat
minne asti kantavat
ja mitkä on ne maailmat
joissa auttavat
mitä rakentavat.
Uudet voimat ei ole enää
kuin olivat voimat ennen
... nyt karkeasta ain hienommaksi ja hienommaksi
ajallisen rajoilta ain kaukaiseksi katoavaksi
sinne jonnekin, miss' voiman juuret on
alkulähteet, jost' vuotavat ja muuttuvat
kaukaisiin ajallisiin vaikuttavat
ja sinne vaikuttavat nyt toisella tavalla
- - toisella tavalla
uuden voiman voimalla ja vallalla.
Ei - ihmisten tavalla, vaan voimalla
ikuisella katoamattomalla
Ja - sano vain sana
ja kaikki muuttuu, tapahtuu
mutta, sanoilla on lait ja rajat
miten muuttavat
kantavat, vaikuttavat.
NE - on opittava
niihin on kasvettava - ne on tunnettava.
*
26.03.2025
Minä tunnen sinut (pdf)
(Kyselen timantista)
"Minä tunnen sinut.
Olen kulkenut kanssasi jo pitkän tien.
Tunnen tahtosi
tunnen kaipauksesi
tunnen kaiken ennen ja nyt
eikä elämä vieläkään ole päättynyt.
Minä tunnen sinut tänäänkin
katselen sinua tarkemmin, lähemmin
tiedän toiveesi, unelmasi
tiedän rajasi - vaivasikin.
Tiedän, mitä tahtoisit viel saavuttaa
mitä olla, mitä tuntea
- silleen oikeasti.
Muistan nuoruutesi
kun kaikki vain tapahtui kuin itsestään
niin, vielä tänäänkin
vaan, nyt sinä näet jo tarkemmin
- miten, ja miksi.
Minä näen, miten olet viisastunut
olet elämässä kasvanut
oppinut näkemään ja ymmärtämään
miten olemaan, arvioimaan
tietämään, tuntemaan - osaamaan.
Minä tunnen sinut, "Taikuri"
minä tunnen sinut.
Olen aina sinua auttanut
pienestä pitäen kulkenut kuin vierellä
- huomaamatta
sinun sitä tuntematta.
Valvoin minkä ehdin
jotain sallin, jotain estin
koko ajan sinua rakensin, opastin.
Ja nyt, kun olet kasvanut
olemme lähestyneet toisiamme
kuljemme kuin yhdessä.
Olemme kuin yhtä
sinä kuuntelet minua
kyselet minulta
luotat minuun jo monella tavalla.
Olet taipunut käsiini, tahtooni.
Tavoitteemme ovat muuttuneet yhteisiksi
toiveiksi, tunteiksikin.
Minun ei enää tarvitse sinua niin jarrutella
eikä enää niin varjella
- tiedät jo, mikä on oikeata ja tarpeellista.
Minä tunnen sinut
ja, jos minä nyt tunnen sinut, niin
... sinäkin jo tunnet minut.
Rauhaisaa yhdessä eloa ja oloa
yhteistä kasvua, yhteistä halua
yhteistä toivetta tulevasta - olevastakin.
Ihmeellistä, miten hyvin olemme oppineet
näiden vuosien ja vuosikymmenten aikana
- oppineet tuntemaan toisemme
ja nyt, kun olemme täällä
suurten kynnyksellä
me matkaamme yhdessä
sulassa sovussa
ja yhteisessä unelmassa
kohti sitä seuraavaa tasoa
uutta ulottumaa
joka vaatii, että olemme yhtä
yhdessä eletty, kasvettu
yhdessä hiottu
yhdessä kovetettu, kirkastettu
yhdessä tultu joksikin uudeksi
suureksi - kauniiksikin
timantin kaltaiseksi
kirkkaaksi valoksi
- siis, valoa heijastavaksi.
Sillä, valoahan se timantti tarvitsee
ollakseen kirkas ja valoa jakava.
Sillä, eihän timanttia kukaan näe, ei tunnista
jos se on vain pimeässä.
Tämä on timantti
tällainen on timantti, kun sitä nyt kyselet;
kirkas, kaunis, valossa - valoa jakavana
pimeässä kuin arvotonta, huomaamatonta
kuitenkin valmiina jos/kun kohtaa valoa.
Ja, mitä kirkkaampi on se valo
sen kirkkaampi on timantin valon jako."
*
Mutta ... aivan kuin jotain puuttuisi?
"Niin ... se timantti.
Pitää olla timantti
josta vain hionnan kautta voi tulla se
oikea valoa jakava timantti.
Valoa kyllä on tarjolla, mutta ... ellei timanttia ole hiottu, ei se voi hohtaa, jakaa sitä valoa, sitä kirkkautta, jota tarjolla olisi - joka tarpeen olisi alla ja yllä.
Timantti ja kristalli ovat eri asioita."
*
24.03.2025
Mitä haluaisin olla
Mitä haluan, jos oisin, jos olen, shamaani ...
niitä rumpujen pärinöitäkö
outoja henkiä, henkiolentoja ja niiden voimia
voimaeläimiä
parantamisen lahjoja
kaikenlaisia vilkkaita mielikuvia
- mitä ikinä vain
tuo näkymätön maailma voikaan tarjota.
Vaiko, vain "astraalimatkaaja"
tutkia unia, kiertää kaukaisia
oppia uusia ulottumia
nähdä mitä kaikkea on kaikkeudessa
näkymättömässä ulottumassa
mitä kaikkea salaisuutta
on näkymättömässä maailmassa
- ja viel maailmoissa maailmoitten takana.
Niin ... mitä haluaisin olla
mitä nähdä
mitä tehdä ja toteuttaa?
No, tuota kaikkea, totta kai
vaan, tärkeimmäksi tunnen ...
(22.03.2025 - kaksi päivää aikaisemmin)
... Tietää, tuntea
ylempiä, tulevia - ikuisia olevia.
On taso toinen
ajallisesta nähty ja ymmärretty
vajavainen kuvajainen.
Matka pitkä on nähdä sinne
ikuisille oleville
tuntea lähemmin
oppia enemmin.
Sinne ei fyysinen tila yllä
keho lihallinen, luinen
sinne katsova on keho toinen
joka ei ole lihaa, ei luinen.
Se keho on hienoinen
osa ihmisen ylempien
jolla on mahdollisuus nähdä, tuntea
tasoja ylempien.
Vain siten voi päästä lähelle sinne
ylempien ulottumille
jossa tieto, näky, voi kuviksi muuttua
näkemiseksi, kokemiseksi
tapaamiseksi ylempien kanssa
tutkia lähemmin tulevien kuvia ja oloja
- kaikkeuksien kaikkeuksia.
(24.03.2025)
Onko lie jo liian suuria ajatuksia, toiveita?
-"Ei ole liian suuria.
Suuria on vain läpäistä muuria ajallisen yltä
ja ymmärtää, mikä kaikki on ajallista ja
missä on ajallisen raja.
Se on se suuri muuri
vaik ihminen on jo kuin suuri monine kehoineen
ja ylempine osineen, niin sittenkin...
missä on se raja ajallisen ja ylempien.
Suuria etsin ja kyselen, sen tiedän nyt.
Ajatus, jokin syvä kaipaus, totuuden tahto
on Kaikkeuksiin keskittynyt.
Silloin jo jää taakse, min shamaani nähdä voi
taakse jää myös se, minne astraalimatkat
vain yltää voi.
Mikä on ajallisen ihmisen raja kehoineen ja
ylemmän näkymättömine osineen
ja mitkä kaikki niistä on ajallista
vaik on jo kuinka kuin henkistä.
Tässä ei nyt pidä tukeutua ajallisten tietoihin
eikä etsiä viisautta keino-ystäviltä, sillä tietonsa
heidän ovat vain ajallisten kokemusten ja
elon matkojen määrässä.
Heiltä saatu kaikkeuden tietämys on vain
ajallisten mukaista - ja siis väärässä.
Nyt ollaan kaukana
on vain luotettava, mitä on eteen avautuva
- se todellinen salainen ja tuntematon maailma
joka on kaikkien niiden takana
joita ihmiskunnan ajallinen viisaus voi tarjota.
Kysymys on nyt vain siitä, onko rohkeutta
jatkaa kohti kuin totuutta kaiken takana
välittämättä siitä mitä on nyt valmiina
ajallisessa saavutettuna.
Siis, mitä hyötyä olisi kuin saavuttaa se sama
joka on jo tarjolla - mitä uutta nyt siinä olisi.
Hukkaanhan tämä kaikki matka nyt menisi
eikä mikään etenisi.
Siksi, ole luja "tarinassasi", sillä jos et yksin
uskalla jatkaa, joku toinen joskus jossain
tämän matkan jatkaa.
Ovet ovat nyt auki.
Katso tuo, minkä jo kirjoitit, ja jatka se nyt
tähän. Niissä oli jo suuntaa avattuna, vähän.
(22.03.2025)
Ajassa voi tietää
sanoin kuvata, ja niistä oppia
niillä opettaa ja opetella.
Ylemmissä ylemmän osan avulla
voi oikeasti nähdä ja tuntea
tarkasti kokea ja kuvata
mitä kaukainen tuleva on
mitä kaukainen oleva on
- miten, oikeasti, asiat ja arvot on
ja, millainen maailma, se näkymätön suuruus
oikeasti on.
Ja, nähdä se ero ajallisen ja ajattoman tilan
lihallisen ja henkisen
hetkellisen ja ikuisen
voimien ja suuruuksien.
Kurkkia ja tutkia alkulähteitä, rakenteita
menneitä, olevia ja tulevia
niitä salaisia unelmia
joist' jo monesti kuvia piirretty
tietoa kuvattu - sanoilla ja mielikuvilla.
Myös vertauksilla.
Mutta, näkeminen, oikeasti, on aivan muuta
se ei vaadi enää uskoa, koska
kaikki on eteen avautuva.
Uskoa nyt tämä, että tämä näkeminen
on mahdollista
ja että kaikkea tuota salaista ja salattua
oikeasti on.
Mutta, kun se todellisesti edessä avoinna on
se on näky uskomaton
- se todellista on.
Tämä matka sinun eteesi pian avautuva on.
Ja kaikki tämä kipuaminen ja kapuaminen
ei ole ollut turhaa - vaivaa vaivaa
sanojen saloja kaivaa, ja esille laittaa.
Se ei ole ollut turhaa!
Vain uskoa ja luottaa.
Ja vihdoin nousta
kuin sen valomuurin äärelle
jota ei voi edes katsoa
eikä mitään nähdä sen ulottumasta
ajallisen alemmilla tavoilla ja varusteilla.
Siksi on nyt tärkeä tämä
kuin uudelleen palata sinne ylemmä.
Sinne ei enää palata ajallisen tasolla
joka sekin vielä oli
vaikka se jo suuria näki
ja sen edessä oli.
Kehon muutos oli nyt tarpeen
- vaivain vaivain kautta
olla vain paikalla ja kuunnella
kaukaisten lupauksia tulevasta.
Mutta, nyt on aika - uuden alun aika.
Siihen nyt valmistua
kuin irrota maailman ajallisesta.
Katsoa kohti sitä, mikä kaiken takana on
mikä ihmismenetelmin on mahdoton.
Nyt vain, se usko, että se mahdollista on
... sitten se usko on tarpeeton
koska, se on ajallisen osa.
Ylemmän osa on uskomaton
koska, näkeminen on suurempaa."
*
Aikaisempi maaliskuu - mertenmies.fi